Opinnäytetyön painatus ja sidonta: näin onnistut

Mitä oppilaitokset yleensä vaativat?

Vaatimukset vaihtelevat, mutta yleistä on A4-koko, riittävät marginaalit sidontaa varten ja oppilaitoksen mallin mukaiset kannet. Osa oppilaitoksista vaatii tietyn määrän painettuja kappaleita, osalle riittää pelkkä sähköinen versio. Lue ohje ennen tilausta, niin vältät uusintapainokset.

Mikä sidontatapa kannattaa?

Pehmeäkantinen liimasidonta on yleisin ja edullisin, ja se riittää useimpiin opinnäytetöihin. Kovakantinen sidonta on juhlavampi ja kestävämpi, mutta kalliimpi ja hitaampi. Spiraalisidonta on käytännöllinen, jos työtä täytyy selata paljon, mutta se ei kelpaa kaikkiin oppilaitoksiin.

Miten aikataulu kannattaa suunnitella?

Varaa painatukseen noin viikko: aineiston tarkistus, näytekappale ja lopullinen painatus. Kovakantiseen varaa enemmän. Älä jätä tilausta viimeiselle päivälle, koska korjaukset tai ruuhka voivat viivästyttää. Kerro takaraja jo tarjouspyynnössä.

Miten painettu ja sähköinen versio eroavat?

Sähköinen versio luetaan ruudulta ja usein tulostetaan kotona, joten se kannattaa tallentaa tavallisena PDF:nä pienellä tiedostokoolla. Painettua versiota varten tarvitaan tarkempi tiedosto: fontit upotettuna ja kuvat riittävällä tarkkuudella. Molemmat tehdään samasta lähdedokumentista, joten pidä alkuperäistiedosto tallessa. Jos oppilaitos vaatii tietyn tiedostomuodon, tarkista ohje ennen tallennusta.

Miten vältytään yleisimmiltä virheiltä?

Yleisin virhe on väärä sidontamarginaali, joka jää tekstin alle. Toinen on kuvien liian pieni tarkkuus, erityisesti ruutukaappauksissa. Kolmas virhe on se, että viime hetken muutokset eivät ehdi mukaan painokseen. Siksi lopullinen versio kannattaa lukita hyvissä ajoin ennen tilausta. Vältä kaikki kolme lukemalla ohje, tarkistamalla kuvat ja tekemällä näytekappaleen. Näytekappaleen tarkistukseen kannattaa varata rauhallinen hetki ilman kiirettä. Lue siitä ainakin otsikot, tiivistelmä ja muutama sivu keskeltä sekä katso kuvat läpi.